Juhannustarjous: Oloneuvos-pylväslaituri, maksuton rahti! Säästät 199,- Lue lisää

← Laiturin valitseminen

Mitä laki sanoo?

Mitä laki sanoo?

Uusi vesilaki astui voimaan 1.1.2012. Lailla säädellään vesitaloushankkeiden, kuten laiturien ja rantojen ruoppauksen, lupa-asioita.

Vesiluvat

Uusi vesilaki astui voimaan 1.1.2012. Lailla säädellään vesitaloushankkeiden, kuten laiturien ja rantojen ruoppauksen, lupa-asioita. Luvan saamiseen vaikuttavat muun muassa hankkeen ympäristövaikutukset, kuten rannan syvyys, vedenkorkeus, virtaama ja rantaviivan muutos. Ympäristövaikutukset ovat tärkeämpi lupakriteeri kuin hankkeen koko.

Nykyiset viranomaiset ovat Aluehallintovirasto (Avi) ja ELY-keskus. ELY-keskus ei päätä luvista, vaan ainoastaan siitä, tarvitaanko lupa vai ei. Pienet hankkeet saadaan läpi ilmoitusmenettelyn kautta, ja silloin ilmoitus ELY-keskukselle riittää. Yleensä tarvitaan kuitenkin naapurien suostumus. Varsinainen lupahakemus tehdään paikalliselle Aville. Hakemuksen käsittely on maksullista ja käsittelyaika 3–6 kuukautta. Jos hakemuksesta tulee valituksia, käsittelyaika pitenee 1–2 kuukautta. Lopullisesta päätöksestä voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen.

Laiturin rakennusluvat

Suomessa ei ole olemassa yleispätevää ja koko Suomea kattavaa säännöstöä. Rannan omistajalla tai haltijalla on aina oikeus rakentaa laituri yksityiskäyttöön, ja silloin laituri voi ulottua toisen omistamalle vesialueelle. Laituria ei kuitenkaan saa rakentaa kiinteistörajojen läheisyyteen (alle 5 m) tai toisen omistaman kiinteistön edustalle.

Järkevintä on pyrkiä sopimaan asioista yhdessä ja selvittämään tilanne sovussa, jos rakennettava laituri aiheuttaa vahinkoa tai haittaa toiselle osapuolelle. Muuten lupaa on haettava Avilta, joka voi myöntää luvan vastustuksesta huolimatta. Jos kyse on suurista ja kiinteistä laitureista, rakentaminen vaatii yleensä luvan Avilta, niin myös yhteiskäyttölaiturit, kuten pienvenesatamat.

Suuret laiturit voivat vaatia toimenpideluvan myös maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Lupaa haetaan kunnalta. Kokorajoitukset vaihtelevat paikkakunnittain, joten oman alueen säädökset kannattaa tarkistaa aina kunnan rakennusvalvonnasta.

Ruoppausluvat

Ruoppausluvat koskevat pehmeiden massojen koneellista poistamista vesistöstä. Sen sijaan kiviä saa vapaasti poistaa käsin ja kaisloja niittää. Vesilain mukaan yli 500 m³:n ruoppaukselle on aina haettava lupa Avilta. Luontohaittojen ja virkistyskäytön takia ruoppaus on sallittua yleensä vain 1.9.–30.4. Valvonta on työn teettäjän eli tilaajan vastuulla.

Ruoppaukseen liittyvät myös läjittämisluvat. Massojen läjitys rannalle on tehtävä ympäristöön sopivalla tavalla, ja läjityksen on oltava pysyvää. Siksi läjitykseen tarvitaan aina maanomistajan suostumus. Vesialueelle tai yleiselle läjitysalueelle läjittämiseen tarvitaan Avin lupa silloinkin, kun kyse on alle 500 m³:n ruoppauksesta. Helpoin ratkaisu onkin yleensä läjittää omalla tontille, jos se on mahdollista.

Ennen ruoppauksen aloitusta ELY-keskukselle on tehtävä kirjallinen ilmoitus (30 vrk etukäteen). Myös vesialueen omistajalle on ilmoitettava ruoppauksesta. Ilmoituksen liitteeksi lisätään kartta ruoppaus- ja läjitysalueesta sekä naapurien ja vesialueen omistajan suostumus.

Lisätietoa ruoppauksesta ja luvista Ymparisto.fi -sivuilta
- Rannan ruoppaus
- Vesiluvan hakeminen

Katso lääkäri sarja 1 http://apteekkifi.com/ alhaiset kustannukset sairausvakuutus Kaliforniassa